Britanniasta paljastui uusi, mahdollisesti aiempia SARS-CoV-2-viruksia herkemmin tarttuva muoto https://virological.org/t/preliminary-genomic-characterisation-of-an-emergent-sars-cov-2-lineage-in-the-uk-defined-by-a-novel-set-of-spike-mutations/563. Miksi virus muuntui ja mitä merkitystä nyt havaitulla muunnoksella tulee olemaan epidemian ja...
Minulta kysytään usein, kuinka korkea rokotuskattavuuden pitää olla, jotta laumasuoja voidaan saavuttaa. Yhtä usein väistän kysymyksen toteamalla, että tarkkaa lukua ei voi antaa. Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä helpompaa on kuitenkin painaa tartuttavuusluku R0 alle yhden, jolloin epidemia tukahtuu.
Sekä Pfizer ja BioNTech että Moderna ovat ilmoittaneet rokotteidensa suojatehon olevan noin 95% oireista covid-19-tautia vastaan. Teho on ollut vastaava myös yli 65-vuotiailla. Suojavaikutus ei ole koskenut pelkästään lieväoireisia tauteja, vaan myös vakavia tautimuotoja. Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen yhteensä 170 koronatautitapauksesta 10 oli...
Marraskuu ei ole minusta parasta aikaa Suomessa, etenkään näin koronan varjossa. Teams-kokousten osalta mennään jo maitohapoilla, olisi halu nähdä ihmisiä kasvokkain. Toivo paremmasta auttaa kuitenkin jaksamaan. Entisestään kiristyvät rajoitustoimet eivät jatku enää loputtomiin, vaan rajallisen ajan. Eikä tämä aika ole onneksi loputtoman pitkä.
Uudet asiat on helppo mieltää pelottaviksi. Miksi esimerkiksi käyttää täysin uutta RNA-rokoteteknologiaa koronatautia vastaan, kun on olemassa jo pitkään käytössä olleita, perinteisempiä tapoja rokotteiden tuottamiseen?
Kauan ei ehditty jäädä makustelemaan uutisia Pfizerin ja BioNTech:n RNA-rokotteiden suojatehosta (viite https://rokotetutkimus.fi/blogi-tana-vuonna-marraskuu-tuntuu-olevan-poikkeuksellisen-aurinkoinen/), kun Moderna laittoi vielä paremmaksi. Kun Pfizerin rokote antoi 94 koronatautiin sairastuneen perusteella yli 90% suojan, niin Modernan rokote...
Tovin ehdin jo olla huolestunut. Pfizerin ja BioNTech:n yhteistyönä kehittämän COVID-19-rokotteen tulokset tehon suhteen eivät tulleetkaan odotetussa ajassa lokakuun lopussa. Covid-19-taudin ilmaantuvuus on tällä hetkellä sitä luokkaa, että tautitapauksia piti osua odotettavissa oleva määrä tutkimusryhmään. Pelkäsin viivästyneen aikataulun johtuvan...
Näin USA:n presidenttivaalien alla havahduin unelmoimaan. Olisiko mahdollista siirtyä totuuden jälkeisestä ajasta, eli aikakaudesta, jolloin Oxfordin sanankirjan mukaisesti "objektiiviset faktat vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen vähemmän kuin tunteisiin ja henkilökohtaisiin vakaumuksiin vetoaminen", takaisin totuuden aikaan.
Aiemmin RNA-rokoteteknologiaan pohjaavaa COVID-19-rokotetta yhdessä BioNTech:n kanssa kehittävä Pfizer piti mahdollisen, että rokotteen tehoa selvittävän laajan faasi 3 –tutkimuksen tulokset olisivat valmistuneet jo lokakuun aikana (https://rokotetutkimus.fi/blogi-pfizerin-ja-biontechn-koronarokotteen-tuloksia-odotetaan-jo-lokakuussa). Nyt yhtiö...
Viime viikolla Helsingin yliopiston tutkijat olivat merkittävässä roolissa, kun COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen keskeinen rakenteellinen tekijä taudinaiheuttamiskyvyn kannalta saatiin selvitettyä (https://science.sciencemag.org/content/sci/early/2020/10/19/science.abd2985.full.pdf).
Pfizerin ja BioNTech:n RNA-teknologiaan perustuvan COVID-19-rokotteen kliininen tutkimus on edennyt loppusuoralle. Yhtiön ilmoituksen mukaan tällä hetkellä rokotteen kliinistä tehoa selvittävässä faasi 3 -tutkimuksessa on rokotettu yli 35 000 vapaaehtoista, ja myös toisen rokoteannoksen saaneita on yli 24 000. Tutkimuksen tavoitteena on yhteensä 44...
Koronatauti, eli SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman COVID-19, käynnisti ennennäkemättömän kiivaan rokotekehityksen. Nyt on selvää, että pandemian ikeestä vapautuminen tulee vaatimaan laajat rokotukset tehokkaaksi ja turvalliseksi osoitetulla rokotteella. Rokotteiden suhteen tilanne näyttää onneksi lupaavalta, sillä Maailman terveysjärjestön WHO:n...