Hinkuyskäepidemiat
Vaikka Suomessa on erinomainen kattavuus hinkuyskärokotteilla, niin viime aikoina on uutisoitu hinkuyskäepidemioista (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010406672.html). Mikä selittää tautiryppäät?
Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio, joka leviää helposti pisaratartuntana. Hinkuyskä oli yksi yleisimmistä lapsuusajan sairauksista ennen rokotteiden laajamittaista käyttöä. Vaikka rokotteiden ansiosta hinkuyskään kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, niin siihen menehtyy maailmassa edelleen yli 100 000 ihmistä vuosittain (https://ourworldindata.org/grapher/deaths-from-whooping-cough-by-age). Kuolleista yli 90 % on alle 5-vuotiaita.
Laajasta rokottamisesta huolimatta hinkuyskä on edelleen huomioitava terveysuhka myös kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, erityisesti (rokottamattomille) imeväisille. Myös muissa ikäryhmissä esiintyy Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttamia hengitystieinfektiota, mutta ne ovat taudinkuvaltaan erilaisia ja harvoin henkeä uhkaavia. Esimerkiksi Katri Helenalta hinkuyskä vei taannoin lauluäänen (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katri-helena-sairastui-hinkuyskaan-keikat-peruttu/2971260#gs.97kru6). Tauti saattaa lehahtaa koululuokassa myös rokotetuilla lapsilla ja nuorilla (https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010393637.html).
Miksi Suomessa edelleen esiintyy hinkuyskää?
Suomessa hinkuyskää vastaan on rokotettu vuodesta 1952 lähtien. Rokotekattavuus on ollut erinomainen. Esimerkiksi vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia sai vähintään yhden annoksen hinkuyskärokotetta (osana viitosrokotetta) (https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/public/atlas.html?show=infantbc). Hyvästä rokotekattavuudesta huolimatta hinkuyskän esiintyvyys kääntyi Suomessa nousuun 2016, kunnes koronapandemian aikana tapausten määrä romahti (https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/hinkuyska/hinkuyskan-esiintyvyys-suomessa). Pisaratartuntana leviävää hinkuyskää voidaan siis ehkäistä samoin rajoitustoimin kuin koronatautia. Myös muualla maailmassa on nähty sama ilmiö, rokotusohjelmista huolimatta hinkuyskän ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosina.
Pistoksena annettu soluton hinkuyskärokote ei estä hinkuyskätartuntoja
Yksi tekijä hinkuyskätapausten kasvulle on todennäköisesti nykyinen rokote. Aiemmin käytettiin kokosolurokotteita (kokonaisia lämpökäsittelyllä tapettuja bakteereita), jotka saavat aikaan laaja-alaisen puolustusvasteen. Nämä rokotteet aiheuttavat kuitenkin voimakkaita rokotereaktioita, minkä vuoksi Suomessa, kuten useissa muissa korkean elintason maissa, siirryttiin soluttomiin, muutamaa antigeeniä sisältäviin rokotteisiin vuosituhannen vaihteessa. Molempien rokotteiden suojateho on hyvä oireista tautia vastaan, mutta soluttoman rokotteen suojateho heikkenee nopeammin kuin kokosolurokotteen. Tämän vuoksi tehosteannoksia tarvitaan useammin. Näitä soluttomia rokotteita (acellular pertussis vaccine, aPV) annetaan kolmen, viiden ja kahdentoista kuukauden iässä ja lisäksi tehosteannos neljän ja neljäntoista vuoden iässä kompensoimaan nopeasti heikkenevää vasta-ainevälitteistä immuniteettia. Miksi hyvästä rokotekattavuudesta ja tiiviistä rokotetahdista huolimatta hinkuyskäepidemioita kuitenkin edelleen esiintyy?
Rokotusohjelmien keskeinen tavoite on estää kuolemia ja vakavaa sairastumista. WHO:n arvioin mukaan hinkuyskärokotteet estivät 587 000 kuolemaa vuonna 2002 (https://www.who.int/biologicals/publications/trs/areas/vaccines/whole_cell_pertussis/Annex%206%20whole%20cell%20pertussis.pdf). Siinä mielessä hinkuyskärokotteet toimivat siis sangen hyvin. Erityisesti soluttoman rokotteen ongelmana on, että sen avulla saatu suoja kestää vain muutaman vuoden (siksi tarvitaan toistuvat tehosteannokset). Eläinkokeiden perusteella (https://www.pnas.org/doi/epdf/10.1073/pnas.1314688110) soluton rokote ei suojaa tartunnalta. Koska rokote sisältää vain muutamaa antigeeniä, on B. pertussis -bakteerin mahdollista myös muuntua väistämään rokotteiden antamaa suojaa. Tämän vuoksi nykyisin käytetyllä rokotteella ei voida estää B. pertussis -bakteerin kiertämistä väestössä eikä hinkuyskän esiintymistä.
Limakalvolle suihkeena annettava rokote voi muodostaa tartuntoja estävän puolustusvasteen
Pistoksena annettavat rokotteet muodostavat tyypillisesti hyvin verenkierron välityksellä vaikuttavia IgG-luokan vasta-aineita. Hinkuyskätartunnan estämisen kannalta tärkeitä kuitenkin ovat limakalvoilla vaikuttavat IgA-luokan vasta-aineet.
Turun yliopisto on ollut mukana selvittämässä heikennettyyn B. pertussis -kantaan pohjaavan nenäsuihkeena annettavan rokotteen toimivuutta (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/nenaan-annosteltavasta-hinkuyskarokotteesta-lupaavia-tuloksia ja https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(22)02644-7/abstract). Rokote antoi tässä faasi 2b-tutkimuksessa hyvän vasteen nenän limakalvoille, joten se voi olla tehokas suojaamaan hinkuyskätartunnoilta. Varsinaisen suojatehon osoittamiseen tarvitaan vielä laajempi teho- ja turvallisuustutkimus.
Turun yliopisto on ollut muutenkin aktiivinen jo vuosikymmeniä hinkuyskätutkimuksessa. Sain hiljattain kunnian toimia vastaväittäjänä Aapo Knuutilan hinkuyskältä suojaavan immuniteetin molekyylitason mekanismeja selvittelevälle väitöskirjalle (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-laaketieteellinen-mikrobiologia-ja-immunologia-di-aapo-knuutila). Akateeminen rokotetutkimus Turun yliopistossa toi lisätietoa hinkuyskältä suojaavasta puolustusvasteesta ja auttaa siten osaltaan rokotekehitystä.
Tulevaisuuden hinkuyskärokotteiden tulisi pystyä estämään oireisen hinkuyskän lisäksi taudinaiheuttajan kiertoa väestössä. Ihmisten välillä siirtyvän B. pertussis -bakteerin hävittäminen vaatii seuraavan sukupolven hinkuyskärokotteita.