Mitä tarkoittaa koronarokotteen 95% suoja?
Sekä Pfizer ja BioNTech että Moderna ovat ilmoittaneet rokotteidensa suojatehon olevan noin 95% oireista covid-19-tautia vastaan. Teho on ollut vastaava myös yli 65-vuotiailla. Suojavaikutus ei ole koskenut pelkästään lieväoireisia tauteja, vaan myös vakavia tautimuotoja. Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen yhteensä 170 koronatautitapauksesta 10 oli vakavia. Näistä vain yksi oli rokotteen saaneella, yhdeksän muuta kuuluivat kontrolliryhmään. Modernan rokotteen osalta tulokset olivat vaikean tautimuodon osalta vielä paremmat. Tutkimuksessa oli yhteensä 30 vakavaa tautitapausta, sisältäen yhden kuolemaan johtaneen covid-19-infektion. Kukaan vaikean tautimuodon saaneista ei ollut saanut rokotetta. Teho vaikeaa tautimuotoa kohtaan vaikuttaa olevan siis erinomainen molempien rokotteiden osalta.
Mitä 95% suojateho oireista covid-19-tautia vastaan sitten tarkoittaa?
Yksinkertaisimmin ajateltuna 95 sadasta välttää taudin, johon ilman rokotusta sairastuisi. Onko rokotus sitten epäonnistunut niiden osalta, jotka rokotteesta huolimatta saavat taudin?
Tiedetään, että eri ihmiset reagoivat rokotteisiin eri tavalla. Esimerkiksi iäkkäiden vasteet kausi-influenssarokotteille eivät tyypillisesti ole yhtä hyviä kuin nuoremmilla. Rokotetun sairastuminen voi siten johtua hänen heikosta rokotevasteesta esimerkiksi iästä, perussairaudesta, käytetystä lääkityksestä tai jostain geneettisestä ominaisuudesta johtuen.
Voi myös ajatella, että koronataudin vaikeusaste on liukuva. Kuvassa tummeneva väri kuvaa vaikeampaa tautimuotoa. Liukuma oireettomasta aina kuolemaan johtavaan sairastumiseen vaihtelee vaikeusasteiden suhteellinen osuuden osalta riippuen iästä ja perussairaudesta. Esimerkiksi lapsilla tautikirjo näyttäytyy hyvin vaaleana eli lievänä, kun taas yli 85-vuotiailla kuvaaja on tummiin sävyihin painottuva. Rokotteilla voidaan tätä tautikirjoja muuttaa lievemmäksi.
Minusta ei siis pidä ajatella, että rokote toimii 95 tapauksessa sadasta, vaan että se vaikuttaa lieventämällä koronaviruksen aiheuttamien tautien vaikeusasteiden kirjoa. Voi ajatella, että ne kahdeksan, jotka saivat Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen ja kuitenkin sairastuivat, eivät jääneet hyötymättä rokotteesta. On mahdollista, että he välttyivät rokotteen avulla vaikealta tautimuodolta. Vastaavasti joku 11 koronainfektioon sairastuneista Modernan rokotteen saaneesta (yhteensä 196 koronatautitapausta) olisi voinut olla niiden kolmenkymmenen joukossa, joka olisi muutoin saanut vaikean tautimuodon, tai pahimmillaan kuollut SARS-CoV-2-virukseen, kuten yksi kontrolliryhmään kuulunut.
On mahdollista, että rokote antaa suojaa (lähes) kaikille lieventäen SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa tautia. Näin kaikkein tyytyväisimpiä rokotteeseen pitäisi ehkä ollakin niiden, jotka saivat rokotteesta huolimatta lieväoireisen infektion. Heillä rokote mahdollisesti esti vakavamman sairastumisen tai jopa kuoleman.
Rokotteet suojaavat oireiselta taudilta, mutta entä tartuttavuus?
Kysymys tartuttavuudesta nostettiin esiin lähes välittömästi, kun uutisoitiin koronarokotteiden tehosta.
Kysymys on tietysti tärkeä, koska rokotettujen tartuttavuudella on keskeinen merkitys mahdollisen laumasuojan muodostumiselle ja epidemian jatkumiselle. Levittävätkö rokotetut sitten tautia?
Helppo vastaus on, että vielä ei tiedetä, vaikuttavatko rokotteet tartuttavuuteen. Tämä johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa päätetään, mihin halutaan saada vastaus. Koronarokotetutkimusten tavoitteena on ollut selvittää, estävätkö ne oireista, laboratoriokokein varmistettua covid-19-tautia. Esimerkiksi Modernan tutkimuksessa on lisäksi haluttu saada tietää, suojaako rokote myös ikääntyneitä ja perussairauden vuoksi korkeammassa riskissä olevia. Luonnollisesti tutkimuksissa on myös seurattu tarkasti mahdollisia haittavaikutuksia. Nyt valmistuneissa tutkimuksissa ei ole selvitetty, vaikuttaako rokote tartuttavuuteen. Sen vuoksi tietoa ei tässä vaiheessa vielä ole.
Jos kysytään, voiko rokotettu tartuttaa tautia, vastaus on mielestäni helppo. Ainakin ne viisi sadasta, joilla rokote ei estänyt tautia, voivat koronaa tartuttaa. Suojatehohan oli noin 95% oireista tautia vastaan. Yksilön osalta on siksi helppo päätellä, että hänen tulee toimia rokotuksen saatuaankin kuin olisi mahdollinen taudin oireeton tai lieväoireinen tartuttaja. Tällä on erityistä merkitystä toimittaessa sellaisissa tehtävissä, missä kohdataan vakavalla koronataudille erityisessä riskissä olevia, kuten hoivapaikoissa, sairaanhoidon yksiköissä tai omaishoitajana. Toki muissakin tilanteissa tulee muistaa toimia vastuullisesti.
Epidemian kehittymisen kannalta on tärkeää, mitä tapahtuu laajemmin yhteiskunnassa. Oleellisin kysymys ei ole, voiko rokotteen saanut tartuttaa. Merkittävämpää on, vähentääkö rokote tartuttavuutta. Eläinkokeiden perusteella voi ajatella, että vaikka rokote estää oireisen taudin (vähentynyt virusmäärä keuhkoissa), se ei estä tartuttavuutta (myös rokotetuilla löytyy virusta nenäontelosta). Eläinkokeet eivät kuitenkaan vastaa normaalielämän tilannetta.
Itse uskon rokotteiden vähentävän väestötasolla merkittävästi tartuttavuutta. Rokotettujen osalta taudin vaikeusasteiden kirjo muistuttaa tautia lapsilla. Lapset ovat tyypillisesti huomattavasti lieväoireisempia kuin aikuiset, ja esimerkiksi sairaalahoidon tarve on ollut toistaiseksi Suomessa vähäistä, eikä kuolemantapauksia ole alle 20-vuotaiailla meillä ollut. Vaikka lapsilla on merkittävässä määrin kontakteja, he ovat huomattavasti aikuisia harvemmin taudin tartuttajia. Yksilötasolla lapsi voi tautia tartuttaa, mutta väestötasolla harvemmin kuin aikuiset. Uskon rokotusten vaikuttavan samalla tavoin. Vaikka rokotetulla olisikin ylähengitysteissä viruksia, levittää hän niitä vähemmän ja lyhyemmän aikaa ympärilleen. Joskus myös rokotettu tulee levittämään tautia, mutta huomattavasti harvemmin kuin rokottamaton.
Sen vuoksi ajattelen laajojen väestöryhmien rokottamisen lähtevän hillitsemään epidemiaa. Siksi mahdollisimman monen aikuisen on tärkeää saada rokote.
Minun on helppo seurata tasavallan presidentin esimerkkiä: otan rokotteen heti, kun sitä minulle tarjotaan.