Covid-19 on ollut kiistatta erittäin vaarallinen tartuntatauti. Maailmassa on tilastoituja kuolemantapauksia yli neljä miljoonaa, ja koronapandemian aiheuttama ylikuolleisuus on vielä huomattavasti tätä suurempi . Tehohoidon kapasiteetti on ylittynyt monissa maissa. Tilanne on kuitenkin koronarokotusten myötä muuttunut. Suomessa vähintään yhden...
Blogiarkisto
Koronatapaukset ovat romahtaneet alas Suomessa maaliskuun jälkeen. Sairaaloissa ei näy ainakaan koronan vuoksi ylikuormituksen merkkejä. Kun nyt jo menee näin hyvin, miksi perusterveen nuoren kannattaisi ottaa rokote, johon voi liittyy ainakin epämiellyttäviä rokotereaktioita ja mahdollisesti muitakin haittavaikutuksia?
Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA ilmoitti tällä viikolla laajentavansa Pfizerin ja BioNTech:n koronarokotteen käytön 12 – 15 –vuotiaisiin nuoriin. Päätös oli odotettu, koska tutkimuksissa rokote oli osoittautunut sekä hyvin siedetyksi että antavan tehokaan suojan oireista koronavirusinfektiota vastaan myös tässä ikäryhmässä.
Miljardi rokoteannosta
Harvoin on aihetta olla näin iloinen väärässä olemisesta. Povasin hiukan reilu vuosi sitten, että koronarokotetta ei olisi laajassa käytössä ainakaan vuoteen https://yle.fi/uutiset/3-11315496. Arvio meni pieleen lähes tarkalleen miljardilla annoksella, sillä rajapyykki ylittyi 25. huhtikuuta.
Loppukiri vai vuosien piina?
Pääministeri Sanna Marin sähköisti koronakeskustelua vihjaamalla koropandemiapiinan jatkuvan vielä vuosia https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007851320.html. Olimmehan ehtineet valmistautua loppukiriin ja kiihtyvän rokotustahdin ansiosta vapaampana häämöttävään kesään. Tuleeko koronavirus todella olemaan kiusanamme vielä vuosia?
Joukkueurheilua
Hiihdon ystävät pääsivät nauttimaan uusista arvokisamitalisteista Oberstdorfin MM-kisoissa. Ilkka Herola, Joni Mäki,Ristomatti Hakola, Jasmi Joensuu ja Johanna Matintalo yhdessä kokeneempien Krista Pärmäkosken ja Riitta-Liisa Roposen kanssa tarjosivat monille suomalaisille piristystä ehkä ajoin apeaan koronan rajoittamaan arkeen. Menestyksen...
Hatunnosto suomalaisille rokotekehittäjille
Viime viikolla uutisoitiin merkittävästä edistysaskeleesta suomalaisessa rokotekehityksessä. Suomalaisten huippututkijoiden yhteishankkeena kehittämä rokote oli eläinkoevaiheen jälkeen päässyt etenemään ihmiskokeisiin. Tyypilliseen rokotekehityksen tapaan ensimmäisessä vaiheessa selvitetään rokotteen turvallisuutta aikuisilla, ennen kuin on...
Suurten uutisten päivä
Tänään saatiin useita hienoja uutisia koronarokotteista.
Suhtauduin varauksella ajatukseen viivästyttää Pfizerin ja BioNTech:n RNA-rokotteen tehosteannoksen antamista. Perustelin tätä muun muassa sillä, että annosvälin pidennys ei ratkaise itse perusongelmaa, eli rokotteiden riittävyyttä. Annosvälin pidentämisen sijasta mielestäni tehosteannos voidaan puolittaa, jolloin rokotteiden riittävyys lisääntyy...
On ollut ilahduttavaa seurata Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteishanketta nenäsumutteena annettavan koronarokotteen kehittämisestä https://yle.fi/uutiset/3-11728454. Ohjaksissa ovat suomalaisen molekyylilääketieteen johtavat tutkijat, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo, sekä professori Kalle Saksela. Kaikki palkittuja...
Pfizerin ja BioNTech:n koronarokote, BNT162b2, antaa erinomaisen, noin 95 % suojan oireista koronatautia vastaan. Rokotteen teho on niin hyvä, että suojavaikutus nähdään jo 12 vrk kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta (https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2034577?articleTools=true, kuva 3), siis jo ennen tehosteannoksen antamista....
Koronaviruksen evoluutio
Britanniasta paljastui uusi, mahdollisesti aiempia SARS-CoV-2-viruksia herkemmin tarttuva muoto https://virological.org/t/preliminary-genomic-characterisation-of-an-emergent-sars-cov-2-lineage-in-the-uk-defined-by-a-novel-set-of-spike-mutations/563. Miksi virus muuntui ja mitä merkitystä nyt havaitulla muunnoksella tulee olemaan epidemian ja...